Suomenmaan edeltäjällä, vuonna 1906 perustetulla Liitolla on aikanaan ollut Kalevan kanssa kilpailuasema tulla Pohjois-Suomen valtalehdeksi. Ensimmäisen näytenumeronsa huhtikuussa 1899 julkaissut Kaleva on tällä hetkellä Pohjois-Suomessa levikiltään Suomenmaata kattavampi. Se on ainakin viime vuosikymmeninä ollut myös journalistisesti laadukkaammin toimitettu eikä syynä liene pelkästään muutaman vuoden ikäero vanhuuteen ja viisauteen päin. Liitto Oy:n historia voisi kertoa, mikä sen toimintakulttuurissa ei kaikissa vaiheissa ole ollut riittävän kestävää lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Kaleva on äskettäin uudistanut painoasunsa, mutta uudistus sai suuttumaan jopa Raahen Seudun kolumnistin. Tuttuja sivuja ei ole ollutkaan helppo löytää tai tunnistaa. Pääkirjoitussivua saa edelleen etsiskellä. Sisällöltäänkin Kaleva vaikuttaa taantuneen. Lehden sujuvakynäiset toimittajat panevat elämänympyröissään kyllä merkille oikeita asioita, mutta tuloksena lehti muistuttaa ilmaisjakeluna postilaatikkoon kannettavaa kaupunkilehteä. Se ei saa riittää maakuntalehdelle. Pitäjälehtiä on jo riittävästi niille median kuluttajille, jotka eivät kaipaa analysoivaa journalismia.

Nyt olisi Suomenmaalla etsikonaika kiriä Kalevan edelle tai ainakin rinnalle! Entä muuttuminen älykkääksi yleislaatulehdeksi, jolla kuitenkin olisivat uuden päätoimittajan Pekka Perttulan keskustalle hahmottelemat periaatteet ja tavoitteet (Suomenmaa 27.8.2010)?

Parasta tämän hetken Oulussa ilmestyvässä Kalevassa ovat lasten sivu, osasto Pikkunen ja sarjakuvat Pellonreuna sekä Lassi ja Leevi.

Kalevan esittelemä kulttuuri ilmentää itseään useimmiten lähinnä viihteenä eikä pääkirjoitussivukaan aina haasta. Pääkirjoitukset tosin on huomattu Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Yleisesti median vikana on uskontojournalismin puute. Tämä näkyy myös Kalevassa ja Suomenmaassa. Kaleva on saattanut kirjoittaa negatiivisesti arvioivaa tekstiä paikkansapitämättömillä perusteluilla. Suomenmaa puolestaan vaikenee ja vaikenemisellaan osoittaa, ettei uskontojournalismin taso ole Kalevaa korkeammalla.

Oulun yliopistossa on Suomen ainoa aate- ja oppihistorian oppituoli. Kalevalla ja Suomenmaalla olisi ollut etulyöntiasema saada aate- ja oppihistorioitsijat keskustelemaan muun muassa kansalaisia keskusteluttaneesta homokysymyksestä. Mitä ovat keskustelun ja ongelmallisuuden aatteelliset taustat? Kirkon puolella arkkipiispa Kari Mäkisen suulla on vahvistettu, että kirkko edelleen pitäytyy Raamatun luomisuskoon ja -järjestykseen avioliitosta pelkästään miehen ja naisen avioliittona huolimatta kirkolliskokouksen toimeksiannosta piispainkokoukselle. Mitä ovat vastakkaisen ajattelun aatteellinen tausta ja perusta? Korkeasti ammattitaitoinen journalismi kykenisi tämän selvittämään osoittelematta ja syyttelemättä ja julkituomatta omia näkemyksiään.

Päätoimittaja Perttula on omalta osaltaan linjannut periaatteita Suomen Keskustan nousemiseksi haastajaksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskusta ei viimeisten vuosien aikana ole ollut ajattelultaan luova puolue, hän kirjoittaa linjapuheenvuorossaan.

Perttula julistaa työn, pääoman ja luonnon tarpeiden yhteensovittamista. ”Itse asiassa elämänvalinnoissa, yhteiskuntapolitiikassa ja kansainvälisessä yhteistyössä on kysymys työn, pääoman ja luonnon tarpeiden yhteensovittamisesta. Politiikalla haetaan vastauksia mutta sen tarkoituksena on myös herättää. Samalla kun luodaan hyvän elämän edellytyksiä myös määritellään, mitä on hyvä elämä. Kamppailu vihreydestä on poliittista tulevaisuustaistelua.”

Kaiketi arvio voisi tarkoittaa paitsi puolueen johtoa ja jäseniä myös puolueen pää-äänenkannattajaa Suomenmaata, lehden tekijöitä.

Suomenmaasta on puuttunut älyllinen haastavuus. Lehti on mielenkiinnoton. Kuin viikkolehti, jonka selaa nopeasti viimeiselle sivulle. Esimerkiksi niin sanottu kolmossivu on lähinnä siinä kirjoittavien henkilöiden itsensä esittelyä, kun sivu olisi mitä mainioin paikka tarjota aineksia yleisille kansalaiskeskusteluille. Reilulla lyhentämisellä kirjoituksia voisi julkaista artikkeleina ja kolumneina, internetsivulla blogeina.

Journalistinen laadukkuus on mahdollista yhdistää alkiolaiseen sivistysperintöön osana suomalaista sivistyshistoriaa.

Suomenmaa ei liene ainoa media, joka kamppailee uudistumisprosessien vaikeuksissa. Itseoppineita toimittajia ei ole helppo saada ajattelemaan syvällisesti. Kuitenkaan pelkkä sujuva kynä ei riitä, jos puuttuu suomalaisen yhteiskunnan ja eurooppalaisen kulttuurin syväsuuntautunut sivistyspääoma. Suomenmaata ajatellen puolueen järjestökonkarin ja maailmaa vain puoluekokousten näkökulmasta katselevan toimittajan teksti ei kiinnosta monipuolisesti koulutettuja ja monipuolisesti elämää, yhteiskuntaa ja kulttuuria tuntevia, omaksuneita ja analysoivia lehdenlukijoita.

Väitelleenä tohtorina Pekka Perttula on haasteiden edessä. Onko hänellä riittävä journalistinen kokemus ja ammattipätevyys? Ehdot eivät sitäpaitsi voi olla vain riittävät, niiden tulee olla vahvat. Miten saada luovuutta puolueeseen ja miten saada eloa puolueen päämediaan, Suomenmaahan? Lehden journalistisen tason ja laadun kehittäminen ovat ennen kaikkea sisällön tekemistä laadukkaaksi, analysoivaa journalismia. Ulkoasulla ei tämän päivän median kuluttajaa hämätä. Ammattitaitoinen journalismi ei voi olla puoluepoliittista agitointia, kuitenkin aatteellisuus voi olla lehden tekemisessä mukana siinä tavassa miten asioita käsitellään periaatteellisella tasolla.

Aikaisempina vuosikymmeninä keskustassa oli kirjoittavia ja puhuvia intellektuelleja. Enää heitä ei ole. Tai jos on, missä ja ketkä? Täytyy olla uskottavuutta, jos luulee olevansa sellainen.

Edistyksellinen tiedeliitto ETL on keskustalaisia yhdistävä foorumi. Se on ajattelijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden keskusteluareena, jolla on paikallisosasto myös Oulussa. Valitettavasti paikallisosasto on äänetön. Liittoa on keskusteluttanut yliopiston hallintolaki ja rahoitus. Mutta olisiko ollut muita keskustelunaiheita ajatellen ETL:n traditionaalista merkitystä kaikkia ajattelijoita, tutkijoita ja taiteilijoita kokoavana foorumina?

Intellektejä keskustelijoita kokoavan foorumin olisi luullut näkyvän myös Suomenmaan teksteinä, mutta niin ei ole tapahtunut. Tosin ETL on laaja-alaisesti poliittista keskustaa kattava liitto, mutta useat liiton toimijat ovat puoluepoliittisesti juuri Suomen Keskustan jäseniä.