Browsed by
Kuukausi: syyskuu 2007

Uhka, haaste, mahdollisuus – mitä muuta?

Uhka, haaste, mahdollisuus – mitä muuta?

Päivän teemojen joukossa on edelleen puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe Yhdysvalloissa. Kannanotoissa tarkastellaan sanoja uhka, haaste ja mahdollisuus. Siis: varsinaisena tarkastelun kohteena on Venäjä uhkana, haasteena ja mahdollisuutena. Mutta, mitä muuta voisi olla? Sitä tavallista kanssakäymistä, mitä Suomen ja Venäjän naapuruus tarjoaa kummankin valtion kansalaisille. Rupattelua hyvän tutun tai ystävän kanssa. Käytäisiin kylässä niin kuin naapurissa käydään. Johdattelijana kansalaisyhteiskuntien kanssakäymiselle voisi olla Venäjän viime vuoden merkkihenkilö, presidentti Putinin arvostama akateemikko Dmitri Lihatšev, jonka syntymän 100-vuotismuiston kunniaksi järjestettiin vuosi sitten Pietarissa suuria…

Read More Read More

Markkinatkin peruttiin Raahessa – miten saisi kotimaisia hyviä omenoita?

Markkinatkin peruttiin Raahessa – miten saisi kotimaisia hyviä omenoita?

Raahen syysmarkkinoiden peruminen on ollut suuri pettymys kotimaisia omenoita odottaville. Eikä voikaan olla totta, etteikö yksille markkinoille olisi löytynyt pitopaikka, perinteisen alueen ollessa muutostöiden alaisena. Mistä nyt raahelaiset saavat maukkaat ja hyvälaatuiset omenat, joita muina syksyinä on voinut ostaa laatikkokaupalla lähes koko syyskauden tarpeiksi? Kaupungin marketeista saa lähinnä kitkeriä lajikkeita, jotka eivät muutenkaan aina ole laadukkaita. Oliko markkinoiden pitämättä jättäminen Raahessa yhden hengen tekemä päätös? On varmaa, että jos päätöstä oli tekemässä isompi joukko, heistä kukaan ei ollut kotimaisia omenoita…

Read More Read More

Nahkiaiset – die schwarze Pädagogik

Nahkiaiset – die schwarze Pädagogik

Helsingin opetustoimen päätöksen lukioiden nahkiaisten eli lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden monnikasteiden lopettamiseksi soisi tulevan käytännöksi kaikissa Suomen lukioissa ja myös yläasteilla joissa on voitu mopottaa seitsemännelle luokalle tulevat. Aikamme henkenä on tukea ihmisiä heidän voimavaraongelmissaan. Voimavarojen lisääminen on pitkään ollut henkenä myös työpaikkojen koulutuksissa ja voimaantumisterapioissa. On hämmästyttävää, että kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan edelleen järjestää kokonaisia päiviä siten, että nuori huomaa tulevansa nolatuksi ja voimavarat lisääntymisen sijasta vähentyvät. Yleissivistävän koulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet perustuvat ajatteluun, jossa lapset ja nuoret tulee…

Read More Read More

Lukioissa tulisi olla opiskelijoille luokkatilojen lisäksi lukusalit

Lukioissa tulisi olla opiskelijoille luokkatilojen lisäksi lukusalit

Lukio-opiskelijoiden työpäivä on pirstaleinen. Se on perusrakenteeltaan kaksivaiheinen. Päivällä ovat oppitunnit ja työpäivän toisen osan muodostaa koulutehtävien tekeminen kotona. Monet lukiolaiset kokevat, että heillä on yhden vuorokauden aikana kaksi työpäivää. Tuohon elämäntilanteeseen yhteiskunta hokee ”koulutus, koulutus”. On tiedossa, että moni nuori ahdistuu kun kuuleekin sanan ”koulutus”. Lukiolaisen oppitunnitkin voivat sijoittua epätasaisesti eikä välissä olevien vapaatuntien ajaksi ole oppilaitoksen tiloissa asiallisia työtiloja. On yritettävä työskennellä auloissa tai käytävillä, joissa aina ei ole istuimiakaan. Vapaatunnit voivat olla vain ajanhukkaa. Myös välitunnit ovat…

Read More Read More

Neuvostosotilaiden hautausmaiden kunnostuksen päätöstilaisuus Raudaskylässä lauantaina

Neuvostosotilaiden hautausmaiden kunnostuksen päätöstilaisuus Raudaskylässä lauantaina

Ylivieskan Raudaskylän sotavankihautausmaiden kunnostuksen loppuunsaattaminen päättyy arvovaltaiseen tilaisuuteen huomenna lauantaina. Kello 14 alkavassa tilaisuudessa ovat edustettuina Venäjän suurlähetystö sekä Suomen valtio. Raudaskylän kyläyhdistyksen voimin ja Venäjän suurlähetystön kustannuksin kunnostetuille hautausmaille on saatu entisten muistomerkkien viereen muistomerkit, joissa on jokaisen Raudaskylän sotasairaalassa kuolleen neuvostosotilaan nimi. Uusien muistomerkkien pystytyksen lisäksi hautausmaita on muutenkin kunnostettu. Kumpikin hautausmaa on saanut uuden portin ja uuden aidan. Hautausmaiden ympäristöä on raivattu ja isommalle hautausmaalle johtavaa tietä on parannettu. Isommalle hautausmaalle on haudattu yli yhdeksänkymmentä sotilasta. Toisella…

Read More Read More

Eurooppaan ulottuva kansainvälinen selkkaus ei säästäisi Suomeakaan

Eurooppaan ulottuva kansainvälinen selkkaus ei säästäisi Suomeakaan

Suomella on herkkä sijainti sen itärajan ollessa samalla Euroopan unioniin kuulumattoman Venäjän kanssa yhteinen valtioiden välinen raja. Mikäli jokin kansainvälinen selkkaus ulottuisi Eurooppaan saakka, Suomen olo ei välttämättä säilyisi nykyisenlaisena lintukotona. Itä ja länsi kohtaavat Suomen itärajalla. Tämä on maantieteellinen tosiasia, jolla on poliittinen merkitys. Miksi tämän tosiasian esiintuominen puolustusministeri Jyri Häkämiehen Yhdysvalloissa pitämässä puheessa tapahtui epäasiallisesti? Eivät tökeröt lauseet puheeseen itsestään kävele. Eivät puheen tökeröt lauseet mitään retoriikkaa olleet. Aivan kuin olisi vetänyt jostakin ovesta. Ilman syyttävää sormea Venäjään…

Read More Read More

Wachmaneilla oli pakkasessa suojuksina olki- tai puukengät

Wachmaneilla oli pakkasessa suojuksina olki- tai puukengät

Jozef Molka kertoo kirjassaan ”Sota minun muistoissani” miten saksalaiset vartijat, wachmanit, tarkenivat Suomen pakkasessa: ”…vartijoilla oli vartiointitehtävissä päällään kaksi ulkotakkia ja kenkien päällä oljesta tehdyt suojukset tai valtavat puiset ulkokengät.” (Molka s. 110) Molka oli saksalaisten Puolasta Suomeen tuoma työvelvollinen, joka jatkosodan aikana rakensi Taivalkosken metsissä kenttärataa yhdessä muiden työvelvollisten ja venäläisten sotavankien kanssa. Nettilehti Sermones on julkaissut Molkan kokemuksista artikkelin ”Puolan pojat Taivalkoskella orjina” (27.8.2007).

On olemassa myös käyrä viiva

On olemassa myös käyrä viiva

Raahen Asemakadun lehmusten kaataminen on surullista. Täysikasvuisten puiden kaataminen kadun viereltä edellyttäisi pitkää harkintaa ja paikkakuntakohtaista julkista kansalaiskeskustelua. Sitä ei ole ollut eikä sitä ollut mahdollista synnyttääkään, koska tietoa kaatamishankkeista ei etukäteen ollut käytettävissä. Nykyisen Raahen Ykköspalvelun ja entisen Alkon myymälän pysäköintipaikan järjestelyt olisi voinut ajatella aivan toisin kuin mitä nyt on tapahtunut. Tuosta poikki ja pinoon-ajattelu ei sovi yhden korttelin pituisen pysäköintiongelman ratkaisemiseksi. Sitä paitsi mitään ongelmaa ei ole tähänkään mennessä ollut. Päinvastoin. Autojen pysäköinti vinoon, kuten tähän asti…

Read More Read More

Kasvatuksellako ei ole vaikutusta?

Kasvatuksellako ei ole vaikutusta?

Kolme veljestä käveli peräkkäin. Vanhin sylkäistä topsautti sivulleen. Saman tien ja samalla tavalla sylkäisi hänen jäljessään kävellyt nuorempi veli ja tämän jälkeen viimeisenä kävellyt nuorin ja pienin. Ulkopuolinen aikuinen seurasi ketjureaktiota huvittuneena. Kasvatuksella on suuri vaikutus – tässä tapauksessa esimerkin voimalla. Ei ainoastaan aikuisten vaan jo lasten ja nuorten tapojen levottomuus, väkivaltaistuminen, raaistuminen, törkyily ja järjettömyys ovat kasvaneet pelottavasti. Mikä tämän muutoksen on aiheuttanut? Kuka ja ketkä, mikä ja mitkä ovat olleet esikuvina lapsille ja nuorille? Juuri nuo levottomat, väkivaltaiset,…

Read More Read More

Suomesta ja Turkista voisi tulla tosiystävät

Suomesta ja Turkista voisi tulla tosiystävät

Grigori Petrovin Turkissa vuonna 1928 ilmestynyt teos ”Valkoliljojen maa – Suomi” on erikoinen teos. Hyvä yhteensattuma, että juuri suomalainen Olli Rehn on ollut neuvottelijana Turkin ja myös Bulgarian EU-jäsenyysehtojen täyttämisessä. Venäjänkielinen teos ilmestyi bulgariaksi jo 1925. ”Valkoliljojen maa” ylistää Suomea yhdistäen sen sivistyspääoman J. V. Snellmanin elämäntyöhön. Jo bulgariankielisen teoksen kääntäjä D. Bojkov korostaa alkusanoissaan teoksen osoittavan millaista roolia ihmisyys näytteli Suomen historiassa. Turkin oikeusvaltioksi kehittymisen ei luulisi olevan täysin mahdotonta, sillä Petrovin teos on tehnyt Turkissa laajan pohjatyön jo…

Read More Read More