Browsed by
Kirjoittajalta Nettilehti Sermones

Että presidentti Trump olisi rakentamassa olohuonetta?

Että presidentti Trump olisi rakentamassa olohuonetta?

 Uskomatonta, että presidentti Trump olisi puheessaan sanonut, ettei tässä ole republikaaneja eikä demokraatteja, on vain yhdysvaltalaisia ihmisiä (Yhdysvaltain presidentin kansakunnan tilaa käsittelevä puhe).  Aivan oikein presidentti Trumpin puhetta Lännen Medialle arvioinut Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton keskuksesta on huomannut puheen tässä kohdassa yhtymäkohtia presidentti Barack Obaman retoriikkaan, ettei ole punaisia valtoja tai sinisiä valtoja, on vain Yhdysvallat. (Kaleva 7.2.2019) Heiskasen mukaan oli ensimmäinen kerta, kun presidentti Trumpin puheessa on ilmennyt sovittelevia sävyjä. Heiskanen päättelee presidentin puheiden…

Read More Read More

Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta

Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta

Seuraavana kopio sermones.fi:n artikkelista vuodelta 2012 6. helmikuuta, jolloin presidentti Sauli Niinistö oli aloittamassa virkakauttaan Suomen tasavallan presidenttinä.   KOKO SUOMEN PRESIDENTTI! TÄSSÄ LUKEMISTA!  Helmikuu 6, 2012  Nettilehti Sermones Suomen tulevalle presidentille Sauli Niinistölle sekä puolisolle rouva Jenni Haukiolle sermones.fi esittelee presidentin virkakauden alkajaisiksi luettavaksi Suomen Lapin Kutturan kylän tyttöjen, Maggan sisarusten Siirin ja Ritan (Aino Ritan) kirjoja! Tässä ensin Siiri Magga-Miettusen ensimmäinen kirja ”Siirin kirja”. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio, aloittakaa ”Siirin kirja” sivulta 79 ”Siirin kuusi”. Lapin Kutturan kylän…

Read More Read More

Ihminen on myös paha Kristittyynkään ei voi luottaa

Ihminen on myös paha Kristittyynkään ei voi luottaa

  Suomessa olemme saaneet sivistyskasvatuksen, jossa toinen ihminen nähdään arvokkaana ja ainutlaatuisena. Meidät myös on kasvatettu ja koulutettu lähimmäisenrakkauteen ja kohtaamaan toinen ihminen palvelijan mielellä. Toisen ihminen kohtaamisessa tulee olla myös toisenlaista realismia. Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö toisti lapsiin kohdistuneiden äskeisten rikosten yhteydessä jo aiemmin käyttämäänsä ilmaisua lujuudesta. Syksyn 2015 massiivisen turvapaikkaprosessin jälkeen  saman vuoden itsenäisyyspäivänä hän kansalaisradiolähetyksessä sanoi tiukasti, että hyvänkin on oltava luja. Suomessakin jo tämän vuoden aikana uutisoidut rikokset ovat tehneet välttämättömäksi tajuta, ettei ihminen ole ainoastaan…

Read More Read More

Suomalaisten osuus Leningradin piirityksessä 75 vuotta sitten

Suomalaisten osuus Leningradin piirityksessä 75 vuotta sitten

Seuraavassa kopio sermones.fi:n artikkelista 9. kesäkuuta 2014 http://www.sermones.fi/2014/06/paivakirjastani-5/ Artikkelin tarkastelema aika kesän alussa ja kuluessa vuonna 1944 Neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen ollessa odotettua ja kun se tapahtui yllättäen ainakin voimallaan. Oliko suomalaisilla osuutta Leningradin piiritykseen saksalaisten rinnalla? Oliko Suomen armeija osannut varautua suurhyökkäykseen ja pitääkö paikkansa erään upseerin huomio, ettei Suomen armeijan ylin johto kesäkuun alussa ollut yhtenäinen eikä aktiivinen, vaan eripurainen ja reaktiivinen suhtautumisessaan ja järjestelyissään venäläisten suurhyökkäyksen edellä. (sermones.fi 9.6.2014.) Selvimpänä osoituksena Kannaksen kautta tapahtuneen hyökkäyksen yllätyksellisyys näkyy marsalkka Mannerheimin huolettomien…

Read More Read More

Keskitysleirien esikartanoissa Suomessa keväällä 1918

Keskitysleirien esikartanoissa Suomessa keväällä 1918

Hennalan punavankileiriä Lahdessa keväällä 1918 voi nimittää keskitysleiriksi tai ainakin keskitysleirin esikartanoksi. Leirillä menetti henkensä 220 suomalaista nuorta naista. Marjo Liukkonen on väitöstutkimuksessaan (Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino 2018) selvittänyt Suomen suurimman naismurhan syitä ja naisten oloja vankileirillä. Liukkonen on etsinyt vastauksia kysymyksiin, millaista arkea vankileirillä elettiin, keitä murhatut naiset olivat ja miten teloitettavat naiset valikoituivat. Samalla Liukkonen on analysoinut, miten suuri naismurha oli mahdollinen. Miksi se tapahtui juuri Hennalassa toukokuussa 1918? Tutkimuksesta kiinnittyy huomio suomalaisten sotilaiden johtajiin, vankilan…

Read More Read More

Alkoi vilkkua hätävalo Emäntätyypistä tuskin sivistysjohtajaksi

Alkoi vilkkua hätävalo Emäntätyypistä tuskin sivistysjohtajaksi

Yleisradion uusi toimitusjohtaja on esitelty. Merja Ylä-Anttilan koulutuksesta on mainittu ainoa loppututkinto, ylioppilastutkinto. Yliopisto-opinnot häneltä ovat jääneet työpaikkojen myötä journalismin parissa. Viisikymmentäseitsemän vuotias Ylä-Anttila on valtiotieteiden ylioppilas. Ylä-Anttila on työskennellyt MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana sekä MTV:lle uutisia tuottavan Bonnier Broadcastin tytäryhtiön Mediahubin toimitusjohtajana. Ylä-Anttilan ensimmäisten lausuntojen joukossa oli vakuuttelu, ettei hän puutu Ylen toimitusten sisältöihin. Tämä lausunto sai hätävalot vilkkumaan. Toimitusjohtajan on tiedettävä ja tunnettava yhtiönsä tuotteet, joita valmistetaan hänen hallitsemassaan yrityksessä. Toinen asia on, ettei hänen tule olla mukana…

Read More Read More

Valemedia Vaihtoehtoiset totuudet

Valemedia Vaihtoehtoiset totuudet

Ketä kiinnostaa paljastuskirja Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista? Miksi kiinnostaisi? Iltapäivälehtien isot otsikot viestivät, että paljastuskirjalla on tai luullaan olevan ainakin huomioarvoa. Michael Wolffin tietokirjana mainostettu Fire and Fury kertoo presidentti Trumpin ensimmäisistä kuukausista Yhdysvaltain presidenttinä. Miksi niistä tarvitsee kertoa kohu-uutisina? On ymmärrettävää, että presidentti Trumpin ei ollut helppoa asettua johtamaan maailmanvaltiota kaikkine valtavine järjestelmineen, lakipaketteineen, maailmanpoliisin agendoineen, maailmannapoineen, kaikkineen. Ongelmia mahtaa olla arvostelijoilla itselläänkin! Itseään kunnioittava kansalainen ei Trumpista kertovaan kohukirjaan tartu, uutisia Yhdysvalloistakin päin on luettu jo tarpeeksi. Kun…

Read More Read More

Joulukuusen historiaa voi etsiä paratiisista, elämänpuusta keskellä paratiisia

Joulukuusen historiaa voi etsiä paratiisista, elämänpuusta keskellä paratiisia

Sermones.fi julkaisee yhden artikkeleistaan, jotka löytyvät hakusanalla ”hyvää joulua” JOULUPUU ON RAKENNETTU – MAAILMANSAMMAS – SAMPO – ELÄMÄNPUU  Joulukuu 24, 2007  Nettilehti Sermones Joulun korkea hetki, jouluaatto. Joulun pönkä, pystypuu, maailmanpatsas, joulukuusi on koristeltu ja valaistu. Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Vietetään kaksinkertaisesti valon juhlaa. On joulun ja talvipäivänseisauksen aika. Valo on voittanut. Aikanaan Virossa ei oltu täysin varmoja, miten auringon esiin tulon kanssa käy. Aurinko saattaisi vieläkin pudota ja tuhoutua kuten Saarenmaan meteoriittikatastrofia virolaiset aikanaan tulkitsivat. Luottamus auringon…

Read More Read More

Lukiessasi Marina Vituhnovskaja-Kauppalan historiallista teosta ”Terijoen laukausten pitkä kaiku” luet trilleriä. Oliko duuman jäsenen murha syynä Suomen toiseen sortokauteen?

Lukiessasi Marina Vituhnovskaja-Kauppalan historiallista teosta ”Terijoen laukausten pitkä kaiku” luet trilleriä. Oliko duuman jäsenen murha syynä Suomen toiseen sortokauteen?

  Venäjän duuman jäsenen Mihail Herzensteinin 31. heinäkuuta 1906 Terijoella tapahtuneen murhan selvittely Marina Vituhnovskaja-Kappalan teoksessa ”Terijoen laukausten pitkä kaiku” pitää otteessaan kirjan loppuun asti. Tutkimusteosta lukee kuin trilleriä. ”Terijoen laukausten pitkä kaiku” on ilmestynyt viime vuonna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana. Kirjoittaja FT Vituhnovskaja-Kauppala on dosentti ja luennoitsija Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella. Teos on Suomen Historiallisen Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Venäjän ensimmäisen duuman jäsen, liberaalipoliitikko, talousteoreetikko Mihail Herzenstein oli heinäkuun 31. päivänä 1906 lomallaan Terijoella vaimonsa Annan ja tyttärensä…

Read More Read More

Uskonpuhdistuksen vuosipäivän kunniaksi – Maabrändi 2010 ja Suomen luterilainen eetos

Uskonpuhdistuksen vuosipäivän kunniaksi – Maabrändi 2010 ja Suomen luterilainen eetos

Seuraavassa kopiona sermones.fi:n artikkeli koskien vuonna 2010 valmistunutta maabrändivaltuuskunnan loppuraporttia. Artikkeli on sermones.fi:ssä julkaistu huhtikuussa 2012, mutta on sitä ennen julkaistu Tiedepolitiikan numerossa 2/2011. Sermones.fi:n artikkeli on otsikoitu ”Maabrändin paradigmaa etsimässä”. Suomalainen kulttuuri on luterilaisuuden läpäisemää enemmän kuin usein tulee ajatelluksi tai kuin mitä tiedetään.  ”Tuo aktiivisuus, tuo toimeliaisuus, kärsivällisyys, myönteisyys, valoisuus, armollisuus ja ilo”, artikkelissa todetaan. Suomalaiseen eetokseen kuuluu luterilainen ihmiskäsitys, jonka brändivaltuuskunta oli tullut valinneeksi raporttinsa pohjaksi. Tuossa ihmiskäsityksessä ihminen nähdään toimivana. Brändin teksti on toiminnan psykologiaa ja aristotelista…

Read More Read More