Raahen Kauppakamarin ammattikoulutuskonsortioesitys lienee pahasti myöhässä

Raahen Kauppakamarin ammattikoulutuskonsortioesitys lienee pahasti myöhässä

Paraslain edellyttämä ammatillisen koulutuksen kokoaminen 50 000 asukkaan verkkoon ei ole Raahen kaupungissa vielä asettunut uomilleen.

Ammatillisen koulutuksen Raahen kuntayhtymä on asiaa hoitanut hyvässä aikataulussa valmistuttaen asiasta naapurikuntayhtymien jo hyväksymän selvityksen.

Viime vuonna valmistuneen selvityksen pohjalta Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen kuntayhtymien kunnat ovat valmiita yhteistyöhön Raahen koulutuskuntayhtymän kanssa. Sama valmius on myös Raahen koulutuskuntayhtymän kunnilla suurinta omistajaa Raahen kaupunkia lukuun ottamatta.

Raahessa on kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kantanut erityistä huolta Raahen vaikutusmahdollisuuksista koulutuksen järjestämisessä.

Äskettäin valmistuikin Raahen Kauppakamarin esitys Raahen alueen koulutuksen järjestämisestä osakeyhtiöpohjalta.

Esityksen mukaan koulutuskonsortion nimi olisi Rannikko-Pohjanmaan Koulutus Oy.

Kauppakamarin ammattikoulutuskonsortioesitys vain lienee pahasti myöhässä.

Raahen oman koulutuksen kokoaminen omaksi verkoksi olisi pitänyt tehdä aikoja sitten eikä vasta nyt, kun kolmen kuntayhtymän kunnat Raahea lukuun ottamatta ovat tehneet päätöksensä lähteä mukaan selvitysmiehen selvityksen pohjalta.

Ehkä vielä vuosi sitten olisi Kauppakamarin esitystä ollut mahdollista viedä eteenpäin. Mikäli Raahessa olisi ollut valmiutta ja asiantuntijuutta omaan koulutuskonsortioon, siihen olisi ollut mahdollisuudet jo kymmenen vuotta sitten.

Kauppakamari on esittänyt, että Raahen ja Siika-Pyhäjokialueen kuntayhtymät perustaisivat koulutuksen järjestämiseksi osakeyhtiön. Kalajokilaakson kuntayhtymä voisi tulla yhtiöön osakkaaksi tai sen kanssa tehtäisiin erillisiä koulutussopimuksia kuten myös Oulun seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymän kanssa.

Tällä hetkellä Raahen kaupungilla ei liene kuitenkaan muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä selvitysmiehen työn pohjalta syntynyt esitys kolmen koulutuskuntayhtymän yhteistyöstä. Kauppakamarin esityksen aika olisi vasta tämän prosessin jälkeen.

Kauppakamarin esitys vastaa kaupunginjohtaja Karjalaisen sateenvarjomallia. Koska sateenvarjon alle jäisivät myös Raahen aikuiskoulutus ja ilmeisesti myös yksityinen koulutus, osakeyhtiön osakkaiden yhteensovittaminen ei olisi helppo tehtävä. Tähän yhteenhioutumiseen ei liene aikaa juuri nyt.

Muutenkaan Kauppakamarin esittämän osakeyhtiön perustaminen ei välttämättä olisi mahdollista.

Oulaisissa toimii Kalajokilaakson kuntayhtymään kuuluva oppilaitos. Oulaisten halukkuutta osakeyhtiöön voi epäillä ja Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtaja Jukka Pekka Ansamaa muistuttaakin, että ilman Oulaista 50 000 asukkaan ehto täyttyy juuri ja juuri.

Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän talous on kunnossa, mutta yleisesti Siikalatvan kuntien tunnusluvut eivät ole kovin lohdulliset. Ansamaa kysyykin, mitä ikäluokkien pienenemiset voisivat myöhemmin vaikuttaa.

Kauppakamari tekeekin tavallaan uudestaan sitä työtä, jonka Raahen koulutuskuntayhtymä yhdessä selvitysmiehen kanssa on jo tehnyt. Yhteistyö Siika-Pyhäjokialueen kuntayhtymän kanssa on mietitty ja selvitetty moneen kertaan. Tulokseksi on saatu samat epävarmuustekijät, jotka Ansamaa tuo esille myös arviossaan Kauppakamarin osakeyhtiömallista.

Oman harkintansa vaatisi myös Kauppakamarin esittämä hallintomalliratkaisu. Osakeyhtiö toimii enemmän liike-elämän ehdoilla. Liikelaitoskuntayhtymässä samoin kuin tavallisessa kuntayhtymässä poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa enemmän.

Tällä hetkellä näyttäisi realistisimmalta Raahen ammatillisen koulutuksen järjestäminen siinä järjestyksessä kuin se tulee esille Nettilehti Sermonesin artikkelissa ”Raahelta puuttuvat koulutusajattelijat – Oulun eteläisessä koulutusajattelua vaikuttaisi olevan Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Yli-Ollilla” (28.2.2008)

Artikkelissa todetaan: ”Molemmista viimepäivien seminaareista – Kauppakamarin ja Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän – on jäänyt päällimmäisimmäksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi yhteistyö Oulun eteläisen kanssa siltä pohjalta miten selvitysmies Timo Määttä on sen esittänyt.

Ammatillisen koulutuksen myöhempi kehittäminen antaisi aikaa tarkastella myös Karjalaisen esittämää sateenvarjo-mallia koulutusyhteistyön osapuolena.

Yli-Olli korosti muun muassa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän pyrkimystä toimia verkostona.”

Raahen Kauppakamarin esitys Raahen alueen kaiken koulutuksen yhteistyöverkosta näyttäisi tällä hetkellä olevan myöhässä, mutta esitys on tärkeä ja sen aika on kun Paraslain päävelvoite eli tietylle asukaspohjalle rakennettu järjestäjäverkko on koottu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.