Georgian asiassa tarvittiin Suomen perustuslain 93 § – tasavallan presidentin valtaoikeudet ulkopolitiikan johtamisessa paikallaan

Georgian asiassa tarvittiin Suomen perustuslain 93 § – tasavallan presidentin valtaoikeudet ulkopolitiikan johtamisessa paikallaan

Georgian sodan reaktioissa Suomen osalta oli välttämätöntä, että voimassa oli Suomen perustuslain 93 § toimivallasta kansainvälisissä asioissa.

Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”

Georgian hyökätessä Venäjä hyökkäsi.

Etyjin puheenjohtajamaan edustajana ulkoministeri Alexander Stubb oli tehtävässään paikallaan ja ymmärsi sukkuloinnin tärkeyden. Hänen lausunnossaan Georgian ja Venäjän konfliktista oli kuitenkin vivahde ajattelusta, jota ei olisi saanut olla tai sitä ei olisi saanut ainakaan lausua ääneen.

Lausunto paljasti ulkoministeri Stubbin kokemattomuuden, jota ei paljopuhuminen eikä monipuolinen kielitaito pystynyt peittämään.

Se, mikä ulkoministeri Stubbin sotatilanteen tulkinnassa vivahti tai vain häivähti, oli lievä yhdysvaltalaisuus. Se oli muuta kuin Nato-linjauksen esilletulo.

Entä presidentti Tarja Halosen asiantuntemus?

Presidentti Halosen tulkinta Georgian sodasta puolestaan vivahti tai vain häivähti Venäjälle. Presidentti mainitsi ensimmäisissä lausunnoissaan vain sen, että Venäjä ei ollut hyökkääjä. Olisi pitänyt sanoa jotakin enemmän myös Georgian näkökulmasta.

Siis pata ja kattila – mustakylki kummallakin – käyttämässä toimivaltaa Suomen kansainvälisissä asioissa.

Kaiken kaikkiaan Suomi hoiti Georgia-kysymyksen hyvin, kun padan ja kattilan eli ulkoministeri Stubbin ja presidentti Halosen kanssa oli kolmantena kauha eli pääministeri Matti Vanhanen kannanotoillaan.

Sama niille kahdelle lautaselle – joita EU:n hätäkokouksessa Brysselissä ei edes tarvittu, koska ruokaa ei tarjottu – tai tuolille, vaikka niitä olisi aina yksi vähemmän kuin on Suomen edustajia kunhan itse asia ja asiat tulevat hoidetuiksi.

Ulkopolitiikka on tehtäväalue, jossa nimenomaan on tärkeää että sitä johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Kun presidentti Halonen viivytteli esiintuloaan Georgian sodassa, sai valtioneuvosto miettimisaikaa. Tosin oli vaarana kuulla lisää ulkoministeri Stubbin ääneen ajattelua.

Suomen naapurivaltio hyökkäsi toiseen pieneen itsenäiseen valtioon – varsinkin kun sana ”etupiiri” tuli käyttöön – ja presidentiltä oli odotettava nopeaa reagointia. Kuitenkin nopeutta tärkeämpää on hoitaa asia kokonaisuudessaan hyvin.

Ks. sermones.fi:n artikkelit hakusanalla ”valtaoikeudet”!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.