Maito keskusteluttaa – entä AIV?
Maidon aiheuttamista oireista keskustellaan jälleen. Yllättävän vähälle huomiolle näyttää edelleen jäävän karjan ruokana käytetyn AIV-rehun vaikutus lehmän maitoon.
Useimmat karjatilat ovat investoineet juuri AIV-rehun säilömiseen tilallaan ja asiasta keskusteleminen on myös taloudellinen kysymys.
Viime päivien julkisessa keskustelussa esillä on ollut maidon homogenoinnin sietokyky eri ihmisillä. Maidon rasvapallojen kokoon eri maissa on kiinnitetty huomiota. Ulkomaisen jäätelön ja jugurtin on huomattu sopivan suomalaisen nuoren vatsalle, joka kotimaassa kärsii laktoosi-intoleranssista tai muusta oirehtimisesta.
On olemassa monia käytännön kokemuksia siitä, että luomutilan karjan käsittelemätön maito on sopinut oirehtivalle vatsalle ja jopa lapselle, jolle lääkäri oli suositellut muuta kuin lehmän maitoa. Luomutila tässä tarkoittaa karjatilaa, jossa lehmiä ei ruokita AIV-rehulla.
Kaikilla maailman äideillä on tiedossa, miten heidän nauttimansa ravinto vaikuttaa lapsen ruoansulatukseen. Suomalaiset neuvolat antavat tässä asiassa äideille opastusta. Milloin lapsen vatsavaivojen syynä on pelkkä äidin liiallinen kahvinjuonti milloin jotkin erityiset ruoka-aineet.
Siis lapsi kokee kehossaan ja ruoansulatuksessaan äidin käyttämän ravinnon. Vastaavan yhteyden täytyy toimia myös eläinten maailmassa.
AIV-rehun kanssa tekemisissä olleet ihmiset tietävät, miten syövyttävää ainetta rehun säilömiseen käytettävä happo on. Sitä on myös käsiteltävä sen mukaisesti. Aikaisemmin tuorerehun valmistuksen ollessa käsivoimaista vakiovaatetuksena erityisesti rehutornissa rehuja polkien tiivistävälle oli tärkeää pitää pitkävartiset kumisaappaat jalassaan. Happoa ei saanut roiskahtaa varsinkaan silmille. Myös käsivarret piti suojata pitkähihaisella puserolla. Kysymyksessä oli siis vaarallinen aine.
Ehkä tässä esitettyjä tutkimuksia on olemassakin, mutta yleisesti niistä ei ole ollut puhetta. Mikäli kattava vertailututkimus luomukarjan ja AIV-rehua ravintonaan käyttäneen karjan maidoista puuttuu, se tulisi tehdä välittömästi. Tutkimuksen toteuttamisen ei luulisi olevan edes vaikeaa. Luomumaitoa käyttäviä vatsallaan oirehtivia koehenkilöitä varmaan Suomesta löytyisi riittävästi. Mikäli yhteyttä lehmän ruoan ja maidon laadun välillä ei olisi havaittavissa, tutkimuksia voisi suunnata toisaalle. Myös negatiivisen tutkimustuloksen yhteydessä usein saadaan tärkeää tutkimustietoa tulevia tutkimussuunnitelmia varten.
Maidon jakelussa huomiota on herättänyt myös vähäinen mielenkiinto, jopa haluttomuus, järjestää luomukarjan maidon välittämistä kuluttajille kaikkia luomukarjan maidon tuottajia tyydyttävällä tavalla.
4 thoughts on “Maito keskusteluttaa – entä AIV?”
Nykyisin AIV-rehun säilöntään käytetään muurahaishappoa, joka on orgaaninen happo ja saa rehussa aikaan happamuuden laskun nopeasti. Rehun säilyminen perustuu myös maitohappoon, jota syntyy rehussa itsestään jos se on ilmatiiviisti pakattu. Melkoinen osa rehuista tehdäänkin nykyisin ”bakteerilla”, eli rehun säilöntään sopivia maitohappobakteereita sekoitetaan veteen ja tuo ”vesi” annostellaan rehuun kuten happokin. Etu on sekin että se ei syövytä koneita. Jotkut pyöröpaalaaja-urakoitsijat tekevätkin rehua vain joko ”bakteerilla” tai kokonaan ilman säilöntäainetta.
Hapon käyttö on myös vähentynyt murto-osaan huippuvuosista, koska rehu esikuivataan jolloin happoa ei tarvita vähentyneen veden ansiosta paljonkaan. Pyöröpaalauksessa ei happoa juuri tarvita, jos rehua kuivatetaan pari päivää ennen paalausta. Meijerit kuitenkin suosittelevat hapon käyttöä, koska joksus ilman happoa tehdyssä rehussa tapahtuu voihappokäymistä, ja rehua navetassa käsiteltäessä voihappoitiöitä voi siirtyä ilman kautta maitoon, ja sitten aiheuttavat juustonvalmistuksessa virhekäymistä.
Luomumaidon tuotannossa käytetään yhtälailla happosäilöntää, koska mitään erityisvaikutusta sillä ei ole tuotteeseen. Naudan pötsissä mikrobit käyttävät kaiken ravinnokseen, tämän muurahaishaponkin ja muuttavat sen aivan samanlaisiksi aineenvaihduntatuotteiksi kuin kaiken muunkin rehun. Luomumaitoa sensijaan ei tietääkseni homogenoida, täysin varma en siitä kyllä ole. Nuorten vatsaoireiden puuttumiseen ulkomailla maitoa juodessa suhtaudun aika epäilevästi. Kaikkialla kehittyneissä maissa käyteään rehun happosäilöntämenetelmää, siitä se ei siis johtune ainakaan.
”Kaikkialla kehittyneissä maissa käyteään rehun happosäilöntämenetelmää, siitä se ei siis johtune ainakaan.”
Ei lämpimissä maissa tarvitse säilöä rehua, kun tuoretta on saatavilla ympäri vuoden. AIV-rehu on tällä hetkellä ainoa säilöntämenetelmä, joten emme voi valittaa. Kannattaa vain välttää liiallista pohjoismaisten maitotuotteiden käyttöä.
Mielenkiintoinen artikkeli, vaikka onkin jo vanha. Itsekin usein miettinyt tuota AIV:n merkitystä maidon laadulle, ja tulee mieleen juuri artikkelin esittämä ajatus, että happo kulkeutuu myös maitoon.
Jarmo esittää että AIV:n käyttöä on vähennetty merkittävästi. Eli se ei olisi näin ollen merkittävä syy.
Maalaisjärjellä ajateltuna muoviseen umpioon pakattu rehu ei ainakaan parane auringon paahteessa. Mikä vika oli vanhan ajan kuivaheinässä? Ja entä kuivissa tunkioissa..?
Lietelanta levitetään pellolle. Mitä se vaikuttaa kasvuun, rehuun?
Hyvin palanut tunkio lienee oivallista lannoitetta.
Mielenkiintoista on, että tuota merkittävää ilmiötä ei sen laajemmin tutkita. Kansa kärsii epäterveestä maidosta, ainakin Suomessa. Prosessissa täytyy olla vikaa, jos maito pilaantuu lähes käyttökelvottomaksi matkalla lypsytilalta kuluttajan pöytään.
Vaihtoehtoisesti maito on jo lypsettäessä epäsopivaa usei(mmi)lle kuluttajille.
Ei tutkita, koska isot intressit ovat sen takana, että myydään kuluttajalle käypänen, vähälaktoosinen maito paremmalla katteella?
Myös itsellä sellainen käsitys, että tämä ongelma on kotikutoinen, eikä ilmene juurikaan suomea (pohjoismaita?) laajemmin.
Ei pelkkä laktoosi-intoleranssi, vaan myös 1- ja 2 -tyypin diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, suoliston tulehdussairaudet jne. Näitä autoimmuunisairaus on vaikka kuinka ja miten paljon.niitä on juuri Suomessa!
Tutkimusta ei ole, vaikka aineistoa kyllä löytyisi. Liian paljon euroja maitobisneksessä!