Sähköisen viestinnän tietosuojalaki on tänään tiistaina 24. 2. ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnassa klo 14.00 alkaen. Ulkomaalaislaki on toisessa käsittelyssä. Seuraa täysistuntoa tästä: http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html
Raahessa viime vuoden kevättalvella Ydinvoima ja sen vaihtoehdot-tilaisuudessa luennoineen Risto Isomäen mukaan ekoklusteri toisi Raahen seudulle entistä isomman ja vakavaraisemman terästehtaan. Ekoklusteri sisältäisi myös pieniä puuhiili-, pyrolyysiöljy- ja pellettitehtaita, geopolymeerisementtitehtaan sekä tuulimyllynjalkojen, suoravetoisten tuuligeneraattorien ja HVDC-linjojen osien tuotantoa. Isomäen aiheena oli ”Miten Raahen seutu voisi omalta osaltaan torjua ilmaston lämpenemistä – tavalla joka samalla luo seudulle halutun määrän uusia työpaikkoja?” Ydinvoimalakeskustelu Raahe – Pyhäjoki-alueella jatkuu edelleen. Sermones.fi julkaisee Isomäen luennon osina. Osa I Geopolymeerisementtiin sisältyy suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Raahen talous…
Näppää sermones.fi:n aikaisemmat artikkelit luettavaksesi kunkin kuukauden arkistosta! Koko artikkeli avautuu eteesi kun aktivoit otsikon eli näppäät sitä hiirellä! Useimmat aikaisemmista artikkeleista ovat edelleen ajankohtaisia ja antavat motivoivan perustan jatkokeskusteluille.
Pihtiputaan Muurasjärven rannalle rakennetun ruokokattoisen mökin ruo’ot on tuotu Virosta, jossa on pitkä ruokorakentamisen perinne. Ruokorakentamisella ovat pitkät perinteet myös Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Ruokokaton tekeminen on vaativaa käsityötä. Kun katto on ehdottoman tiiviisti tehty ja kaltevuuskulma on tarpeeksi jyrkkä, se kestää 100 – 150 vuotta, sanoo mökin omistaja ja rakentaja Meidän Mökki-lehden haastattelussa. ”Ruokokattoa eivät riepota sateet eivätkä myrskyt.” Yksi ruokokaton eduista on monimuotoisuus, sillä kattoon ei tarvitse leikellä peltejä eikä katkoa tiiliä, mökin omistaja kertoo. Suomesta…
Look at the links and the medialinks (medialinkit) of the links! Katso myös linkit! Huomaa linkeissä runsaasti lisää medialinkkejä!
Kristian Smedsin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan teatterisovitus on jälleen saanut jotkut hehkuttamaan, miten on siirrytty runebergiläisestä sodasta sodan todelliseen kuvaukseen. Hehkuttajille on kuitenkin vastattava Veikko Vennamon poliittista kyllä kansa tietää-retoriikkaa mukaillen, että kyllä kansa on tiennyt, mitä sota oli. Suomen rivikansalaisille, jotka olivat eläneet reaaliajassa rintamataisteluiden tapahtumissa, Väinö Linnan vuonna 1954 ilmestynyt Tuntematon sotilas ei tuonut uutta. Hehkuttajien olisi hyvä lukea Vänrikkien uuden suomennoksen esipuheesta suomentaja Juhani Lindholmin analyysi Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stålin tarinoista. Lindholm kiistää Runebergin kiihkoisänmaallisuuden….
Kuntatalouksien ongelmat näyttävät lisänneen paineita veroprosenttien korotuksiin. Kuitenkaan tulojen vähentymisen eikä menojen lisääntymisen tulisi olla kuntapäättäjille yllätys, jos he ovat tehtäviensä tasalla. Tulojen ja menojen tulee olla pitkällä aikavälillä siten hoidettuja, ettei mikään yllättävä ole sittenkään sellainen yllätys jolla käydään heti veronmaksajien kukkarolla. Esimerkiksi Raahessa veroprosentin korotuspaineita perustellaan muun muassa satamainvestoinneilla, joihin ei saatu niin paljoa valtion rahaa kuin oli odotettu. Näihin perusteluihin on ensiksikin vastattava, että miksi vasta nyt ollaan panemassa Raahen satamaa parempaan kuntoon? On ollut hyviä aikoja,…
Nettilehti Sermones tarjoaa Sinulle entistä monipuolisemman sivuston keskusteluareenaksi! Uutta on reaaliaikainen ”Muualta poimittua”. Entinen tuttu ja laaja mediatarjonta ”Medialinkit” avautuu yläpalkin painikkeesta ”Linkit”, jossa edelleen on myös muu linkkitarjonta. Etusivulla artikkeleiden vasemmalla puolen ovat uudet ”Valokeilassa nyt” ja ”Näkökulmia”. Kommentointi on muuttunut ja antaa mahdollisuuden välittömään ajatusten vaihtoon (asiallisuutta ja asiallisia perusteluita tietenkään unohtamatta) joko nimellä tai nimimerkillä. Latinankielinen ”sermones” tarkoittaa suomeksi keskusteluja, juttelukeskusteluja, juttelua. Latinan kolmitavuisessa sanassa paino on toiseksi viimeisellä tavulla Sermónes. Raahessa on polemisoitu kirkollisten ilmoitusten siirtymistä…
Ilo ja makeat naurut helisevät vain turvallisessa lukiossa ja turvallisella yläasteella. Abiturienttien viimeisen tavallisen koulupäivän ilosta on uutisoitu viestejä, joista päätellen potkiaisten ja penkinpainajaisten viettämisen tavoissa on edelleen simputuksen ja nolaamisen kaltaisia piirteitä. Simputuksen tai nolaamisen kaltaisia ilmiöitä ei tarvita aikanamme, jolloin kaikki nuoret eivät muutenkaan voi hyvin – ja vaikka voisivatkin. Koulun ja oppilaitoksen toimintakulttuurista on vastuussa opettajakunnan ja muun henkilöstön lisäksi kunnan tai kaupungin koko opetustoimi. Varsinkin akateemisesti koulutetuilta opetusalan työntekijöiltä on edellytettävä sivistyneisyydeksi nimettävää ammattitaitoa koulunsa ja…
Charles Darwin esittelee vuonna 1859 eli 150 vuotta sitten ilmestyneessä Lajien synty-teoksessaan evoluutioteorian. Teoksessa on esitelty johtopäätökset, jotka hän oli tehnyt laajoista geologisista ja biologisista havainnoistaan. Viisi vuotta kestäneeltä maailmanympärysmatkalta Englannin hallituksen kartoitusalus Beaglella oli kertynyt runsaasti tutkimusmateriaalia. Darwinin teoriassa oli puutteita ja selviä virheitä, mutta teorian perusrunko on edelleen evoluutiobiologian kulmakivi. Esimerkiksi kohta Darwinin kuoleman jälkeen julkisuuteen tulleet Mendelin lait kumosivat Darwinin käsityksiä perinnöllisyydestä ja perinnöllisestä muuntelusta, mutta moderni evoluutioteoria käyttää luonnonvalintaa yhtä perustavana selityksenä kuin Darwin aikanaan. Luonnonvalinta…