EU:n Georgian huippukokous teki juuri sellaisen päätöksen kuin pitikin – pehmeät arvot ovat kovempia kuin kovat toimet – on kunniaksi Suomelle edustaa linjaa, johon ei sovi rinnastus tutisevaan hyytelökakkuun

EU:n Georgian huippukokous teki juuri sellaisen päätöksen kuin pitikin – pehmeät arvot ovat kovempia kuin kovat toimet – on kunniaksi Suomelle edustaa linjaa, johon ei sovi rinnastus tutisevaan hyytelökakkuun

EU:n Georgian huippukokouksen kommentteja on koristeltu jopa tutisevalla hyytelökakulla, jota koristavat päättäjien kauhistuneet kasvot. Näin eräässä brittiläisessä viikkolehdessä.

On annettu ymmärtää, että tehty päätös – Venäjän jättäminen ilman pakotteita – osoittaisi Euroopan unionilta heikkoutta.

Asia on juuri päinvastoin.

EU:n Georgian päätös oli juuri sellainen kuin päätöksen akuutissa Georgia-asiassa piti ollakin.

Päätös on kunniaksi myös Suomen ulkopoliittiselle linjalle.

Kovan linjan eli puolustussodan – siihen on siis oltava valmius – on käynnistyttävä välittömästi, jos vihollinen hyökkää, mutta Georgian sodan jälkihoitoa on etsittävä pehmeistä arvoista.

Nyt on pehmeitten arvojen aika

Viime viikolla Georgiassa vierailleen Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheneyn luonnehdinnat Venäjästä edustavat kovaa linjaa.

Suomella olisi nyt mahdollisuus kirkastaa linjaansa, mutta se ei ehkä tapahdu ulkoministeri Alexander Stubbin persoonalla ja ajattelutavalla. Nyt olisi presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen tultava esiin selkeästi ja kirkkaasti.

EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on näyttänyt toimineen Georgian, Venäjän ja EU:n välittäjätehtävässään asiallisesti ja reippaasti. Hän ei ole kovistellut, mutta on kuitenkin ollut ehdoton esitellessään tulitaukosopimuksen ehtoja kuten viimeksi eilen maanantaina Venäjän presidentti Dmitri Medvedeville.

Suomen ulkopoliittisten toimijoiden ei pidä aikailla yhteydenpidoissaan presidentti Sarkozyyn ja tarvittaessa vakavaan keskusteluun.

Suhteessa Venäjään suomalaisten on tarvittaessa häivytettävä epäluuloisuutta, jos sitä on olemassa presidentti Martti Ahtisaaren Kosovo-neuvottelujen jäänteenä. Georgian sodan voimakkaasti esiin nostama Kosovo-kysymys on ilmeisesti este, jonka takia presidentti Ahtisaari ei tuntuisi Venäjän kannalta hyvältä neuvottelijalta.

Suomen Kuvalehden haastattelemat Aleksanteri-instituutin johtajat Markku Kivinen ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi korostavat, että Venäjän ja Georgian kysymysten hoitamisessa on EU:lla keskeinen rooli.

EU:n valtioiden joukossa on kovan linjan ajajia ja tästä syystä Suomen tulisi nostaa itsensä esiin pehmeiden arvojen ajajana eli rakentavan diplomatian edustajina. Kuitenkin tulisi rohkeasti ottaa esille kipukohdat, joita muun muassa ovat Georgian käyttämät neuvonantajat ja joihin myös sermones.fi viittasi syyskuun 2. päivän artikkelissaan.

Kenraali Gustav Hägglund on luonnehtinut Georgian hyökkäystä Etelä-Ossetiaan vähän samanlaiseksi tapaukseksi, jos Suomi olisi alkanut ampua tykillä Viipuriin.

Professori Koskenniemi puolestaan on sanonut SK:n haastattelun mukaan, että EU:n pitää ensi töikseen vetää balttineuvottelijat pois Georgiasta edustamasta EU:ta. ”Uskon, että he loivat Saakašvilille mielikuvan, että hän voi tehdä mitä vain. Se on vastuutonta.”

Georgian 080808 sota on muistuttanut suomalaisille aluepuolustuksen ja asevelvollisuuden tärkeyden. Kenraali Gustav Hägglund toteaa tämän 70-syntymäpäivähaastattelussaan Kalevassa lauantaina. ”Aluepuolustus ja asevelvollisuus on säilytettävä. Eniten pelkään oman puolustuksen alasajoa, ajattelua, että kyllä Nato meitä suojelee. Näin on eräissä Nato-maissa käynyt.”

Saman sanoo Suomen puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala. Hänen mukaansa moni valtio katuu päätöstään keskittyä vain kriisinhallintaan nyt, kun voiman käyttö on palannut politiikan välineeksi ja monissa Euroopan maissa ollaan hämmästyneitä ja vähän kateellisiakin suomalaisten asevelvollisten korkeasta tasosta.

Kainuun prikaatissa maanantaina vieraillut amiraali Kaskeala näkee, että varsinkin Baltian maat, Puola ja Unkari sekä myös Pohjoismaat joutuvat tarkastelemaan puolustuksensa perusajatusta uudelleen. Erityisesti Ruotsi joutuu arvioimaan oman alueensa ja kansansa puolustuksen kriisinhallinnan sijaan.

Hakusanoja sermones.fi:n artikkeleihin: Edgar Savisaar

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.