Sermónes

Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Unto Hämäläinen kertoi sunnuntain lehdessä Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajasta Juli Kvitsinskistä, joka Porvoon valtiopäivien muistojuhlallisuuksien aikaan varoitti Suomea Venäjän sotilaallisista, poliittisista ja taloudellisista vastatoimista, jos Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon. Kvitsinski oli Mauno Koiviston presidenttikautena syyskuussa 1990 mukana nootissa, jonka Neuvostoliitto jätti Suomelle yya-sopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen tulkintojen uudistamisen takia. Hämäläisen mukaan itänaapurin vyörytystä johti ”kovaotteinen” mies, silloinen ensimmäinen varaulkoministeri Juli Kvitsinski. Kvitsinski oli Gennadi Janajevin juntan jäsen, joka elokuussa 1991 anasti pariksi päiväksi vallan Moskovassa. Kaappauksen…

Read More Read More

Sermones.fi:n artikkeli maanviljelijäin koulutuksesta on edelleen ajankohtainen. Tämän perjantaiaamun Raahen Seutu selostaa peruskoulunsa päättävien jatkokoulutusvalintatilastoja otsikolla ”Kaikkia ei kiinnosta”. Esitellyn tilaston mukaan Siikajoen kunnan nuorista joka viides jää koulutuksen ulkopuolelle. Haastatellun Siikajoen Ruukin yläasteen opinto-ohjaajan käsityksen mukaan ”myös maatalousvaltainen kunta ehkä merkitsee”. Että kappasta vain, miten ajankohtainen sermones.fi:n artikkeli ”Maanviljelijä ei kouluja tarvitse’  ajattelu elää edelleen … ” (30.3.2009) edelleen on. Erikoista on sekin, että Ruukin maaseutuoppilaitos sijaitsee Siikajoen kunnassa. Artikkelissa tosin kerrotaan Ruukin yläasteella opiskelleista jollakin olleen välivuosi tai…

Read More Read More

Ennen kuin yrittäjä Toivo Sukarin ideaa valtamerialus Titanicin kopion rakentamisesta Oulun lähelle Kiiminkiin kehitellään eteenpäin tai uusiksi vaihtoehdoiksi sijoituspaikan suhteen tulisi käydä keskustelu rautatieyhteydestä Oulusta Kuusamon kautta Murmanskiin. Sermones.fi on tehnyt esityksen suurnopeusjunasta eli luotijunasta Oulun ja Murmanskin välille Kuusamon kautta. Artikkelit löytyvät hakusanalla ”suurnopeusjuna”.

Venäjän keisarin Aleksanteri I elämän loppuaikojen vaiheet eivät ole lopullisesti tiedossa. Hän kuoli Mustanmeren Taganrogissa 1. päivä joulukuuta 1825, mutta hänen Pietariin tuotu arkkunsa oli tyhjä. Hän oli syntynyt 1777. Sorbonnen Venäjän historian professori Marie-Pierre Rey on kirjoittanut 600-sivuisen teoksen keisari Aleksanteri I hallitsijakaudesta ja elämästä. Teoksen sunnuntain (29.3.2009) Helsingin Sanomissa esitellyt Matti Klinge sanoo Reyn kirjan tarjoavan uutta näkemystä. Esittelyn ja arvioinnin otsikko on ”Suuren keisarin surullinen elämä”. Aleksanterin ja hänen edeltäjiensä sekä seuraajansa aikana hallitsijan vastavoimia edusti ennen…

Read More Read More

Näppää linkit ja valittavanasi on suomalainen media kattavasti! Yhdistäessäsi sermones.fi:n etusivun mediayhteydet linkkien medialinkkeihin on edessäsi laaja valikoima päivitettyä mediaa eri puolilta Suomea.