Sermónes

Raahen syysmarkkinoiden peruminen on ollut suuri pettymys kotimaisia omenoita odottaville. Eikä voikaan olla totta, etteikö yksille markkinoille olisi löytynyt pitopaikka, perinteisen alueen ollessa muutostöiden alaisena. Mistä nyt raahelaiset saavat maukkaat ja hyvälaatuiset omenat, joita muina syksyinä on voinut ostaa laatikkokaupalla lähes koko syyskauden tarpeiksi? Kaupungin marketeista saa lähinnä kitkeriä lajikkeita, jotka eivät muutenkaan aina ole laadukkaita. Oliko markkinoiden pitämättä jättäminen Raahessa yhden hengen tekemä päätös? On varmaa, että jos päätöstä oli tekemässä isompi joukko, heistä kukaan ei ollut kotimaisia omenoita…

Read More Read More

Helsingin opetustoimen päätöksen lukioiden nahkiaisten eli lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden monnikasteiden lopettamiseksi soisi tulevan käytännöksi kaikissa Suomen lukioissa ja myös yläasteilla joissa on voitu mopottaa seitsemännelle luokalle tulevat. Aikamme henkenä on tukea ihmisiä heidän voimavaraongelmissaan. Voimavarojen lisääminen on pitkään ollut henkenä myös työpaikkojen koulutuksissa ja voimaantumisterapioissa. On hämmästyttävää, että kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan edelleen järjestää kokonaisia päiviä siten, että nuori huomaa tulevansa nolatuksi ja voimavarat lisääntymisen sijasta vähentyvät. Yleissivistävän koulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet perustuvat ajatteluun, jossa lapset ja nuoret tulee…

Read More Read More

Lukio-opiskelijoiden työpäivä on pirstaleinen. Se on perusrakenteeltaan kaksivaiheinen. Päivällä ovat oppitunnit ja työpäivän toisen osan muodostaa koulutehtävien tekeminen kotona. Monet lukiolaiset kokevat, että heillä on yhden vuorokauden aikana kaksi työpäivää. Tuohon elämäntilanteeseen yhteiskunta hokee ”koulutus, koulutus”. On tiedossa, että moni nuori ahdistuu kun kuuleekin sanan ”koulutus”. Lukiolaisen oppitunnitkin voivat sijoittua epätasaisesti eikä välissä olevien vapaatuntien ajaksi ole oppilaitoksen tiloissa asiallisia työtiloja. On yritettävä työskennellä auloissa tai käytävillä, joissa aina ei ole istuimiakaan. Vapaatunnit voivat olla vain ajanhukkaa. Myös välitunnit ovat…

Read More Read More

Ylivieskan Raudaskylän sotavankihautausmaiden kunnostuksen loppuunsaattaminen päättyy arvovaltaiseen tilaisuuteen huomenna lauantaina. Kello 14 alkavassa tilaisuudessa ovat edustettuina Venäjän suurlähetystö sekä Suomen valtio. Raudaskylän kyläyhdistyksen voimin ja Venäjän suurlähetystön kustannuksin kunnostetuille hautausmaille on saatu entisten muistomerkkien viereen muistomerkit, joissa on jokaisen Raudaskylän sotasairaalassa kuolleen neuvostosotilaan nimi. Uusien muistomerkkien pystytyksen lisäksi hautausmaita on muutenkin kunnostettu. Kumpikin hautausmaa on saanut uuden portin ja uuden aidan. Hautausmaiden ympäristöä on raivattu ja isommalle hautausmaalle johtavaa tietä on parannettu. Isommalle hautausmaalle on haudattu yli yhdeksänkymmentä sotilasta. Toisella…

Read More Read More

Suomella on herkkä sijainti sen itärajan ollessa samalla Euroopan unioniin kuulumattoman Venäjän kanssa yhteinen valtioiden välinen raja. Mikäli jokin kansainvälinen selkkaus ulottuisi Eurooppaan saakka, Suomen olo ei välttämättä säilyisi nykyisenlaisena lintukotona. Itä ja länsi kohtaavat Suomen itärajalla. Tämä on maantieteellinen tosiasia, jolla on poliittinen merkitys. Miksi tämän tosiasian esiintuominen puolustusministeri Jyri Häkämiehen Yhdysvalloissa pitämässä puheessa tapahtui epäasiallisesti? Eivät tökeröt lauseet puheeseen itsestään kävele. Eivät puheen tökeröt lauseet mitään retoriikkaa olleet. Aivan kuin olisi vetänyt jostakin ovesta. Ilman syyttävää sormea Venäjään…

Read More Read More

Jozef Molka kertoo kirjassaan ”Sota minun muistoissani” miten saksalaiset vartijat, wachmanit, tarkenivat Suomen pakkasessa: ”…vartijoilla oli vartiointitehtävissä päällään kaksi ulkotakkia ja kenkien päällä oljesta tehdyt suojukset tai valtavat puiset ulkokengät.” (Molka s. 110) Molka oli saksalaisten Puolasta Suomeen tuoma työvelvollinen, joka jatkosodan aikana rakensi Taivalkosken metsissä kenttärataa yhdessä muiden työvelvollisten ja venäläisten sotavankien kanssa. Nettilehti Sermones on julkaissut Molkan kokemuksista artikkelin ”Puolan pojat Taivalkoskella orjina” (27.8.2007).

Raahen Asemakadun lehmusten kaataminen on surullista. Täysikasvuisten puiden kaataminen kadun viereltä edellyttäisi pitkää harkintaa ja paikkakuntakohtaista julkista kansalaiskeskustelua. Sitä ei ole ollut eikä sitä ollut mahdollista synnyttääkään, koska tietoa kaatamishankkeista ei etukäteen ollut käytettävissä. Nykyisen Raahen Ykköspalvelun ja entisen Alkon myymälän pysäköintipaikan järjestelyt olisi voinut ajatella aivan toisin kuin mitä nyt on tapahtunut. Tuosta poikki ja pinoon-ajattelu ei sovi yhden korttelin pituisen pysäköintiongelman ratkaisemiseksi. Sitä paitsi mitään ongelmaa ei ole tähänkään mennessä ollut. Päinvastoin. Autojen pysäköinti vinoon, kuten tähän asti…

Read More Read More

Kolme veljestä käveli peräkkäin. Vanhin sylkäistä topsautti sivulleen. Saman tien ja samalla tavalla sylkäisi hänen jäljessään kävellyt nuorempi veli ja tämän jälkeen viimeisenä kävellyt nuorin ja pienin. Ulkopuolinen aikuinen seurasi ketjureaktiota huvittuneena. Kasvatuksella on suuri vaikutus – tässä tapauksessa esimerkin voimalla. Ei ainoastaan aikuisten vaan jo lasten ja nuorten tapojen levottomuus, väkivaltaistuminen, raaistuminen, törkyily ja järjettömyys ovat kasvaneet pelottavasti. Mikä tämän muutoksen on aiheuttanut? Kuka ja ketkä, mikä ja mitkä ovat olleet esikuvina lapsille ja nuorille? Juuri nuo levottomat, väkivaltaiset,…

Read More Read More

Grigori Petrovin Turkissa vuonna 1928 ilmestynyt teos ”Valkoliljojen maa – Suomi” on erikoinen teos. Hyvä yhteensattuma, että juuri suomalainen Olli Rehn on ollut neuvottelijana Turkin ja myös Bulgarian EU-jäsenyysehtojen täyttämisessä. Venäjänkielinen teos ilmestyi bulgariaksi jo 1925. ”Valkoliljojen maa” ylistää Suomea yhdistäen sen sivistyspääoman J. V. Snellmanin elämäntyöhön. Jo bulgariankielisen teoksen kääntäjä D. Bojkov korostaa alkusanoissaan teoksen osoittavan millaista roolia ihmisyys näytteli Suomen historiassa. Turkin oikeusvaltioksi kehittymisen ei luulisi olevan täysin mahdotonta, sillä Petrovin teos on tehnyt Turkissa laajan pohjatyön jo…

Read More Read More

Puolalaisen Jozef Molkan odotetut muistelmat saksalaisten toisen maailmansodan aikaiselta kenttäratatyömaalta Pohjois-Suomessa, Taivalkoskella, ovat nyt saatavilla suomeksi. Tänä vuonna ilmestyneen teoksen ”Sota minun muistoissani” suomentaja on Suomessa asuva Karol H. Przeliorz. Molka ja 600 muuta puolalaista oli vangittu kotoa tai suoraan kadulta ja kuljetettu määränpäästä tietämättöminä Gdanskista rahtilaivalla Hankoon, sieltä junalla Rovaniemelle matkan jatkuessa kuorma-auton lavalla pressun alla vierivieressä seisten Taivalkoskelle venäläisen sotavankileirin naapuriksi. Molka oli 18-vuotias kun hänet joulun alla 1942 vangittiin ja heti uuden vuoden jälkeen alkoi Taivalkosken Inkeen…

Read More Read More