Päiväkirjastani 8.4.2015 ja 13.3.2016 sekä 27.3.2017

Päiväkirjastani 8.4.2015 ja 13.3.2016 sekä 27.3.2017

Sermones.fi päivittää artikkelinsa ”Päiväkirjastani 8.4.2015 ja 13.3.2016”. Uusi päivitys on maanantai 27. maaliskuuta 2017. Päivitys liittyy tämänhetkiseen kärkevänäkin ilmenevään keskusteluun  koulutusmäärärahoista.

Sermones.fi päivittää artikkelinsa ”Päiväkirjastani 8.4.2015”. Uusi päivitys on 13.3.2016 ja liittyy valtakunnan tason keskusteluun ja ”mekkalaan” hallituspolitiikan koulutusmäärärahoista. Artikkeli painottuu peruskouluun, mutta artikkelin useat linkit ovat myös lukiokoulutuksen pohdiskelua.

Uusia keskustelupuheenvuoroja ovat Helsingin Sanomien Mielipide-osastossa julkaistut opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja eräiden professorien näkemykset.

http://www.hs.fi/paivanlehti/10032016/a1457497614576

http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457672941605

Moderni on tullut tiensä päähän aikoja sitten – valtakunnan tasolla yritetään reagoida vasta nyt!

Oppiminen ja koulutus ovat olleet modernin suuri kertomus, johon on voinut sydämestään yhtyä kun se on tapahtunut Immanuel Kantin hengessä: kouluta järkesi varmalle pohjalle. Valitettavasti järjen aikuisuutta korostavalle uudelle ajalle, modernille, on vain käynyt kuten monelle hyvälle ja oikealle asialle: yksipuolisesti käytettynä sillä on ollut huonot seuraukset.

Ihmisen järki, ratio, haluaa tietää kaiken. Sillä on himona käsittää kaikki tiedon kohteeksi joutuva kokonaisvaltaisesti, mihin se kuitenkaan ei pysty. Mutta faustinen himo, kiihko, ajaa ihmistä tietämään ja tietämään. Kuitenkin riittäisivät olemisen sallivat tiedonhaku ja uteliaisuus.

Koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmat ja niihin kirjatut tavoitteet ovat vaativia. Riittäisikö vähempi? Vai onko käytetty virheellisiä tapoja tavoitteisiin pääsemiseksi? Joka tapauksessa näyttää siltä, että ainakin osa nuoristamme on modernin väsyttämiä ja faustin polttamia!

Edellä olevat sanat sermones.fi:n omistaja on kirjoittanut jo vuonna 2004 (Tiedepolitiikka 2/2004). Aihepiiriä on tarkasteltu otsikolla ”Koulupäivä odottaa uudistamista” myös Kalevan alakerta-artikkelissa vuonna 2007 (Valma Kukko/Kaleva 10.1.2007) sekä joissakin Kalevan Lukijalta-osaston kirjoituksissa. Suomen Kuvalehti julkaisi Puheenvuoro-osastossaan (SK 20/2010) Valma Kukon artikkelin ”Oppilailla on liian pitkä työpäivä”. Artikkeli on julkaistu SK:n digisivulla otsikolla ”Pitäisikö yhden päivän viikosta olla kotikoulua?” (SK 23.5.2010) Tässä linkki artikkeliin SK:n digisivulla:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/pitaisiko-yhden-paivan-viikosta-olla-kotikoulua/

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi äskettäin Peruskoulun tulevaisuus-hankkeen raporttinsa. Hankkeen laajapohjaisen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru. Ohjausryhmän alaisena ovat toimineet eri vaikuttajatahojen asiantuntijat kahdessa työryhmässä, osaaminen ja oppiminen yhteiskunnassa sekä motivaatio ja opetus.

Osaaminen ja oppiminen yhteiskunnassa työryhmän tehtäväkuvaan ovat kuuluneet oppimistulosten kehitys, koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, taloudellinen kasvu ja kilpailukyky sekä vähemmistöjen asema koulutuksessa.

Motivaatio ja opetus-työryhmän tehtäviin ovat kuuluneet oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys ja hyvinvointi, oppimisympäristöt ja –menetelmät, opetusjärjestelyiden kehittäminen sekä opettajakoulutuksen kehittäminen.

Peruskoulun tulevaisuus-hankkeen kärkiä ovat osaamisen ja oppimisen merkitys tulevaisuuden yhteiskunnassa sekä motivaatio ja opetus. Eri tavoin kartoitettuina ja asianosaisia osallistuttamalla työryhmien tavoitteiden teemoiksi täsmentyivät lähikouluperiaatteiden säilyttäminen, taloudellisten resurssien turvaaminen, oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen, opettajien peruskoulutuksen kehittäminen, opettajien elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukeminen, opettajien työaikamallien kehittäminen, johtamisen kehittäminen ja johtamisen resursoinnin varmistaminen ja koulutuksen tutkimukseen liittyvät kehittämisehdotukset.

Tavoitteet tiivistetään raportissa myös ytimekkäästi: koulu ja koulutusjärjestelmä luovat pohjaa luottamusyhteiskunnalle.

Tulevaisuuden peruskoulu – Uuteen nousuun! hankkeen taustalla ovat havainnot perusopintonsa päättävien oppilaiden oppimistulosten heikentymisestä. Tämä on osoitettu viime vuosien kansallisen ja kansainvälisten oppimistulosten arviointien perusteella.

Osaamistason laskun taustalla raportti mainitsee yhteiskunnalliset muutokset, joita ovat muutokset yhteiskunnallisissa rakenteissa ja arvoissa. Koulun merkitys on vähentynyt nuorten elämässä. Koulu ei ole enää samanlainen itsensä toteuttamisen foorumi, sosiaalisen nousun mahdollistaja tai hyvän tulevaisuuden takaaja, kuten ennen. Koulu myöskään ei ole oppilaille enää kaiken keskus vaan oppimisen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä on kyseenalaistettu. Kuitenkin oppimisen tulee olla tulevaisuuden kannalta merkityksellistä, motivoivaa ja oppilaalle mielekästä. Raportti tähdentää sen ymmärtämistä oppiminen vaatii itsensä ylittämistä ja epämukavuusalueella toimimista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön raporttikielen voisi kääntää lyhyesti myös muotoon ahkeruus-laiskuus-asteikko tulisi ottaa käyttöön!

Raportti on luettavissa seuraavassa linkissä:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm8.pdf?lang=fi

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/tulevaisuuden_peruskoulu/

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena raportin mukaan on tuottaa:

• parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen
nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä
sekä perusopetuksen kehittämistarpeista.

• osallistaa koulumaailman toimijoita oppilaista, heidän vanhemmistaan,
opettajista ja koulujen muusta henkilökunnasta aina tutkijoihin ja
koulutuspolitiikan vaikuttajiin.

• päivittää erilaisin toimenpitein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
pohjautuvaa perusopetusta yhtä aikaan, kun perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2016.

• luoda mahdollisuuksia työskentelyn jatkamiseksi seuraavien
hallitusneuvotteluiden jälkeen, mikäli uusi hallitus katsoo sen
tarkoituksenmukaiseksi.

Raportti on kartoittanut tutkimuksin ja verkkokyselyin työnsä sisältöjä. Tutkimuksen taustaparadigmana mainitaan muun muassa:

”Taustaa Osaamistason laskuun on haettu selitystä yhteiskunnallisesta muutoksesta sekä toisaalta koulun käytänteistä. Yhteiskunnallinen muutos liittyy koulun merkityksen vähenemiseen nuorten elämässä. On argumentoitu, ettei koulua nähdä samanlaisena itsensä toteuttamisen foorumina, sosiaalisen nousun mahdollistajana tai hyvän tulevaisuuden takaajana kuten ennen. Myös oppimisen mielekkyys ja merkityksellisyys on kyseenalaistettu. Koulussa tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkossakin motivoivaa ja oppilaalle mielekästä, mutta samalla oppiminen vaatii itsensä ylittä- mistä ja epämukavuusalueella toimimista. Oppilaan tulee kokea koulussa tapahtuva oppiminen oman tulevaisuutensa kannalta merkityksellisenä. On myös herännyt kysymyksiä siitä, miten koulujen resursointi vastaa oppilaiden tarpeisiin ja sitä kautta koulujen toimintaedellytyksiin.

Tietoteknisen kehityksen ja etenkin nuoret käyttäjät löytäneen sosiaalisen median synnyn rinnalla koulun sisällöllisten muutosten rooli voi loppujen lopuksi olla vähäinen. Nyt jos koskaan koulu on muuttunut monelle oppilaalle vain kouluksi, eikä se ole enää samalla tavalla keskeinen foorumi nuorten minuuden kehityksen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ja toiveiden rakentamisen näyttämönä kuin se oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Tämä muutos vaikuttaa ennen kaikkea motivaation ja henkisen kouluun sitoutumisen kautta. Näihin havaintoihin yhdistyy myös viime vuosikymmenten suomalaista yhteiskuntaa laajemminkin leimaava siirtyminen yhteisöllisistä tavoitteista kohti yksilöllisten tavoitteiden logiikkaa. Tässä valossa viime aikojen arvioinneissa osaamisen heikentymisenä näkyvä muutos ei ole yllättävä (Hautamäki et al 2013.).”

Merkittävä on maininta perusopetuksen kehittämistarpeista, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta.

Osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana-työryhmän esitysten tarkoitus on tukea sekä sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta että perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista myös tulevaisuudessa.

Raportin mukaan oppimistulokset ovat Suomessa 2000-luvulla laskeneet.
”Tason laskun alku voidaan
ajoittaa vuoden 2006 jälkeen ja ainoana osittaisena
poikkeuksena on äidinkielen osaaminen. Oppimistulosten
heikkenemiseen liittyvät samanaikaiset asenteiden
muutokset. Tulosten heikentyminen ja asenteiden
muutokset ovat yleisiä ja koskevat niin tyttöjä kuin
poikia, erilaisista perheistä tulevia oppilaita ja ovat havaittavissa
maan eri osissa. Siksi on uskottavaa, että
kyse on laajemmasta asenneilmaston muutoksesta,
jonka päävoima on yhteiskunnallisessa muutoksessa,

johon koulu ei ole vielä löytänyt tehokasta järjestelmä-
tason adaptaatiota.

Havaittu oppimistason lasku on hyvä rinnastaa siihen
kognitiivisen osaamisen nousuun, joka liittyi peruskouluun
siirtymiseen. Moberg ja Savolainen ovat
tarkastelleet Kasvatus-lehdessä tuloksia tutkimuksesta,
jossa vertailtiin samoilla testeillä lukutaidon muutosta
1960-luvulta vuoteen 2005 (Moberg & Savolainen
2008). Lukutaidon yleinen taso oli noussut paljon
ja osaamisen profiili oli muuttunut siten, että erityisesti
heikkojen osaajien taso oli noussut muita enemmän.
Päätelmänä oli se, että tason nousun lisäksi oppilaiden
väliset erot olivat pienentyneet. Peruskoulun osaamistasoa
nostavaa vaikutusta ei ole ollut kuitenkaan todettavissa
armeijan käyttämissä matematiikan ja loogisen
päättelyn tehtävissä (Pekkala-Kerr, Pekkarinen ja Uusitalo
2013), mutta samalla on kuitenkin niin, että eniten
olivat peruskoulusta hyötyneet ne miehet, joiden
vanhemmilla oli ollut vähän koulutusta.

PISA
Tulos on heikentynyt kaikilla kolmella alueella eli matematiikassa,
äidinkielessä ja luonnontieteiden osaamisessa
vuodesta 2000
(Kupari, Välijärvi, Andersson,
Arffman, Nissinen, Puhakka ja Vettenranta 2013; Välijärvi
2014).”

Pisa- ym.-tuloksista todetaan, että kattava selitys on vielä avoin, mutta samanaikaiset heikentymiset asenteissa, lukemistottumuksissa ja koetussa työrauhassa ovat tärkeä osa selitystä (Kupari ja muut 2013; Välijärvi 2014).

Opetus-ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuus-raportti tiivistää Suomen ja myös kansainvälisten koulutus- ja oppimisjärjestelyiden tulosten muutokset käsitteeseen ”kulttuurinen muutos”. ”Arviointitulosten tulkinnat viittaavat siihen, että käynnissä on laajempi ja juuri nuorten elämään erityisen vahvasti vaikuttava kulttuurinen muutos.”

”Koulu on yhä useammalle nuorelle vain yksi, usein kriittisesti nähty, kehitysympäristö muiden joukossa.”

Raportissa oletetaan, että nuortemme yksilöllistyminen on johtamassa siihen, että täydellä teholla tartutaan vain tehtäviin, joilla koetaan olevan myös henkilökohtainen merkitys. Koulun tavoitteiden ja oppilaiden omien tavoitteiden suhteen tarkempi tutkimus ja kehittävä kokeilu ovat raportin mukaan tarpeellisia.

Raportin mukaan eräiden nuorten ajatteluun sitoutuminen heikentyy jo alakoulun aikana. Vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa ja ”nykyään myös lukiossa”.

Mielenkiintoisena painotuksena raportissa nähdään myös oman kansakunnan historian keskeisten vaiheiden ja historian tuntemisen merkityksen ymmärtäminen edellytyksenä vastuullisille elämänratkaisuille.

Lisäksi pidetään tärkeänä toteuttaa jo alakoulun aikana tieteellisen ajattelun ja tarkan kielenkäytön kehittämistä tukevia tehostettuja kokeiluja.

”Koulun toimintatapoja on tärkeätä kehittää kohti ajattelun tietoista kehittämistä samalla voimistaen pitkäjänteisen ja sitoutuvan opiskelun merkitystä, tietoista astumista mukavuusalueen ulkopuolelle.”

Näin siis raportissa palautellaan koulutyötä ahkeruus – laiskuus-akselille!

Peruskoulutuksen filosofisessa tarkastelussa raportti kertaa sosiaaliberaalisen hyvinvointivaltioajattelun ja uusliberalistisen näkemyksen eroja todeten, että hyvinvointivaltion edellyttämän yhteisen, valikoimattoman ja maksuttoman peruskoulun yhteiskuntaeettiset perusteet ovat vahvat. ”Niiden mukaan sivistys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin, joten se tulee jakaa oikeudenmukaisesti.” John Rawlsin (1971) jako-oikeudellisen näkemyksen mukaan yhteiskunnallisen hyvän jaossa kansalaisten väliset erot ovat eettisesti puolustettavissa vain, jos ne edistävät huonoimmassa asemassa olevien hyvää.

”Peruskoulutuksessa jaon oikeudenmukaisuus edellyttää yhdenvertaisuutta koulutukseen osallistumisessa ja sen nautinnassa. Koulutuspolitiikalla tulee pyrkiä siihen, etteivät oppimistulokset riipu yksilön taloudellis-yhteiskunnallisesta tai etnisestä taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta. Radikaalin tulkinnan mukaan jako-oikeudellinen eroperiaate edellyttää lisäksi julkiselta vallalta positiivista diskriminointia. Taloudellis-yhteiskunnalliselta taustaltaan heikkojen koulujen tulee saada muita enemmän taloudellisia resursseja ja taustaltaan heikkojen oppilaiden muita enemmän pedagogista tukea. (Kalalahti & Varjo 2012.) Sosiaaliliberalismin mukaan mahdollisuuksien yhdenvertainen jakautuminen on yhteiskunnan koossa pysymisen tae. Yhteinen ja jako-oikeudellisesti kompensoiva peruskoulutus pohjautuu näin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja koheesion arvoihin.”

Raportin huomiot koulutuspolitiikkamme uusliberalistisesta käänteestä 1990-luvulla ovat ajankohtainen ja kotienkin valintoja sohaiseva.

Kansainvälinen talous- ja yhteiskuntapoliittinen uusliberalismi löi leimansa Suomen 1990-luvun koulutuspoliittiseen käänteeseen ja vei kohden vanhempien vapaata koulunvalintaa, koulujen harjoittamaa oppilasvalikointia ja koulujen alistamista tulosvastuullisuudelle ja sitä tukevalle arviointijärjestelmälle. (Mm. Ahonen 2003; Ball 2012; Hilpelä 2001; Rinne & Antikainen 2012; Varjo 2007.) Vaikka Suomessa ei ainakaan vielä noudateta uusliberalistista koulupolitiikkaa kaikkein kärjekkäimmissä muodoissaan, ovat askelmerkit tuohon suuntaan täälläkin selvät ja etenkin suurimpiin kaupunkeihin ovat jo muodostuneet koulumarkkinat, jotka lohkouttavat peruskoulujamme eriarvoisiin kouluihin ja luokkiin (mm. Seppänen 2006; Seppänen, Rinne & Riipinen 2012; Seppänen, Rinne & Sairanen 2012).

Kaiken kaikkiaan Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen Peruskoulun tulevaisuus-raportti osoittaa sermones.fi:n ja Valma Kukon kymmenen vuoden takaisten arviointien paikkansa pitävyyden. Moderni on tullut tiensä päähän! Valistuneet ratkaisut ovat vielä löytämättä!

”Tuorein PISA-tutkimus osoitti, että yleisen osaamistason laskun lisäksi suomalaiskoulujen erot ovat kääntyneet kasvuun.”

Raportin mukaan eriarvoisuus peruskoulussa siirtyy perintönä toiselle asteelle. Toisella asteella näkyvät erot syntyvät usein jo ennen koulutien alkua, raportissa todetaan. Varhaislapsuuden kotioloihin palautuvat ongelmat siirtyvät lasten mukana kouluun, ”mutta pelkällä koulutuspolitiikalla niitä ei voiteta. Siihen tarvitaan ennen kaikkea valistuneita yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja.”

Viidenneksellä suomalaisnuorista koulutie katkeaa vailla ylioppilastutkintoa tai ammatillista perustutkintoa.

Raportin kehittämisehdotusten mukaan yhteinen, julkinen, maksuton ja oppilaitaan valikoimaton peruskoulu tulee säilyttää.

”Koulutuspolitiikkaan vaikuttavien yhteiskuntapoliittisten
linjausten ja päätösten, kuten asuntopolitiikka
tai terveys- ja sosiaalipalvelut, tulee
tukea koulutusjärjestelmää. Perusopetuksen rakenteiden
ja käytäntöjen tulee tavoitella sitä, etteivät
oppimistulokset riipu yksilön sosiaalisesta
tai etnisestä taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta.

Koulutus on yleinen ihmisoikeus. Suomessa perusopetus
on subjektiivinen oikeus, josta on säädetty
perusopetuslaissa. Julkisen vallan tulee kohdella
kansalaisia koulutusmahdollisuuksien jaossa yhdenvertaisesti.
Yksilönvapauden ja yhdenvertaisuuden
periaatteiden tasapaino on koulutuspolitiikassa
ehto sille, ettei yksien vapaus rajoita toisten vapautta.
1990-luvun koulutuspoliittinen käänne johti
vanhempien vapaaseen kouluvalintaan ja kuntien
koulutuspolitiikkojen keskinäiseen erilaistumiseen,
minkä seurauksena etenkin suurissa kaupungeissa
koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus on vaarantunut.
Koulut ovat eriytyneet sosioekonomiselta
taustaltaan ja myös oppimistuloksiltaan. Koulutus
on yhteiskuntaryhmien välisen liikkuvuuden tae.
Koulutusmahdollisuuksien eriytyminen uhkaa yhteiskunnallista
liikkuvuutta.”

Laaja raportti on itse kunkin asiasta kiinnostuneen luettava itse. Tässä sermones.fi:nkin artikkelissa on aihepiireja voinut vain kosketella.

Mielenkiintoinen koko Peruskoulun tulevaisuus-raportin näkokulmasta on vahvasti otsikoitu teksti

Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulupäivän rakenteeseen liittyvät kehittämisehdotukset

Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulupäivän rakenteeseen liittyvät kehittämisehdotukset

Koulua kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnan varaa (voice and choise) ja jossa hän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.

Koulun toimintakulttuurin ja rakenteiden tulee tukea oppimista ja hyvinvointia sekä oppilaiden osallisuutta. Koulun tulee myös luoda ja vahvistaa ystävyyksiä.

Koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla avointa ja dialogista.

Koulun toimintakulttuuria ja johtamista kehitetään kielitietoisuutta sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta vaalivaksi.

• Ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä lisätään ja jäsennetään oppilaan koulupolulla ja sen nivelvaiheissa.

Koulupäivän rakennetta, aloitusaikaa ja pituutta toteutetaan uusilla, erilaisilla tavoilla

Valma Kukon kehittämät mallit koulupäivän rakenteesta ovat oppimislähtöisiä, koska lasten mahdollisuudet selvitä koulun antamista kotiläksyistä voivat olla lähtöviiva, josta alkaa lasten ja nuorten eriarvoistuminen.

SITRAN rahoittamassa Jyväskylän yliopiston professorin Lea Pulkkisen johtamassa tutkimuksessa kokopäiväkoulusta, joka ilmeisesti on taustateoriana Opetus- ja kulttuuriministeriön laajassa Peruskoulun tulevaisuus-hankeessa, lähtökohdat ovat toiset. Alun alkaen kokeilussa etsittiin ratkaisua lähinnä lasten valvomattomaan aamu- ja iltapäivään.

Peruskoulun tulevaisuus-raportin esitykseen koulupäivän aloitusajan myöhentämisestä ei ole perusteltua yhtyä. Esitys on harkitsematon, koska koulupäivää joutuu jatkamaan illasta. Monella lapsella ja nuorella on koulukyydityksineen pitkä matka ja ilta koulutehtävineen voi venyä myöhäiseen iltaan – milloin näille lapsille ja nuorille jäisi aikaa olla perheen kanssa, tehdä läksyt ja harrastaa vapaa-ajalla jotakin!

Ks. seuraavista linkeistä Valma Kukon ja sermones.fi:n aihepiiriin liittyviä artikkeleita!

http://www.sermones.fi/2010/11/enta-lasten-tyopaiva/

http://www.sermones.fi/2008/10/oululla-olisi-ihannetilaisuus-vieda-shanghain-maailmannayttelyyn-oppimisen-jarjestelyn-todellisia-innovaatioita-%E2%80%93-mutta-ennen-kaikkea-pohjois-suomeen-seka-omille-lapsille-ja-nuorille-%E2%80%93/

http://www.sermones.fi/2008/08/koulutus-koulutus-koulutus-%E2%80%93-nuoret-ovat-vasyneet-koulutus-hokemaan-%E2%80%93-miten-ja-milloin-lapset-ja-nuoret-voivat-tehda-laksynsa-%E2%80%93-oppivelvollisuusajan-pidentajat-voisivat-jo-un/

http://www.sermones.fi/2008/03/pienten-lukioiden-tulisi-esittaa-uusi-toimintasuunnitelma-ennen-kuin-keskittajat-ehtivat-sen-tehda/

http://www.sermones.fi/2007/11/oulun-ritaharjun-koulukokeilun-tulisi-olla-todellinen-oppimisymparistotutkimus/

http://www.sermones.fi/2014/01/yleissivistys-sivistys-sivistyneisyys-ja-sydamensivistys-mita-ne-ovat-%E2%80%93-lukion-tuntijakouudistuksen-mallit-ihmetyttavat-siis-mita-vuonna-2016-voimaan-tulevasta-lukion-tuntijaosta-pitaisi/

http://www.sermones.fi/2010/11/enta-lasten-tyopaiva/

http://www.sermones.fi/2009/11/maatalouskoulutus-suomen-brandiksi-%E2%80%93-olisiko-suomella-havettavaakin/

http://www.sermones.fi/2009/10/vastenmielista-ja-murheellista/

http://www.sermones.fi/2009/08/koulujen-pihat-kuin-vankilassa-%E2%80%93-sivistys-ilmenee-kauneutena-uskomatonta-piittaamattomuutta-ja-hoitamattomuutta/

http://www.sermones.fi/2009/04/raahen-koulutuksen-jarjestamisesta-on-puuttunut-kokonaisvaltainen-sivistyksellinen-nakemyksellisyys-%E2%80%93-ammatillisen-koulutuksen-suunta-on-yhteiskunnallisesti-erittain-merkityksellinen/

ww.sermones.fi/2009/03/”maanviljelija-ei-kouluja-tarvitse”-ajattelu-elaa-edelleen-–-virtuaalinen-maa-ja-metsatalouskoulutus-voisivat-olla-suomen-brandi-kotona-ja-maailmalla/

http://www.sermones.fi/2009/02/penkinpainajaisissa-ei-tulisi-olla-piirteita-simputuksesta-ja-nolaamisesta-%E2%80%93-akateemisesti-koulutetun-opettajan-ammattitaidon-tulisi-olla-ennen-kaikkea-sivistyneisyytta/

http://www.sermones.fi/2009/03/%E2%80%9Dmaanviljelija-ei-kouluja-tarvitse%E2%80%9D-ajattelu-elaa-edelleen-%E2%80%93-virtuaalinen-maa-ja-metsatalouskoulutus-voisivat-olla-suomen-brandi-kotona-ja-maailmalla/

http://www.sermones.fi/2008/10/sivistys-on-sita-etta-hallitsee-katensa-%E2%80%93-harjoittelemalla-sivistyneeksi-%E2%80%93-isan-miekkailukoulu-empaattisuuskoulu/

http://www.sermones.fi/2008/10/oululla-olisi-ihannetilaisuus-vieda-shanghain-maailmannayttelyyn-oppimisen-jarjestelyn-todellisia-innovaatioita-%E2%80%93-mutta-ennen-kaikkea-pohjois-suomeen-seka-omille-lapsille-ja-nuorille-%E2%80%93/

http://www.sermones.fi/2008/09/lopetettaisiin-jo-varhaisnuorten-murrosian-korostaminen-%E2%80%93-todelliset-ongelmat-ilmenevat-myohemmassa-iassa-%E2%80%93-kauhajoen-murhenaytelma-ei-ollut-odottamatonta-kuten-ei-ollut-jokelankaan/

http://www.sermones.fi/2008/09/matti-saaren-persoonassa-oli-kehraavalla-kissalla-paikkansa-%E2%80%93-jaivatko-matille-armeija-ajan-epaonnistumiset-ampumisessa-henkiseksi-painolastiksi/

http://www.sermones.fi/2008/08/koulutus-koulutus-koulutus-%E2%80%93-nuoret-ovat-vasyneet-koulutus-hokemaan-%E2%80%93-miten-ja-milloin-lapset-ja-nuoret-voivat-tehda-laksynsa-%E2%80%93-oppivelvollisuusajan-pidentajat-voisivat-jo-un/

http://www.sermones.fi/2008/08/jokaisella-oppitunnilla-on-mahdollista-laulaa-ja-hyvalla-koulunpihalla-lapset-viihtyvat-ja-liikkuvat-lauantaikouluun-ei-ole-tarvetta-sivistys-ilmenee-kauneutena-ihmislaheisyy/

http://www.sermones.fi/2008/08/viikon-vanha-leikkipuisto-revittiin-hajalle-%E2%80%93-miksi-pyritaan-tuhoamaan-hyva-ja-kaunis-puhdas-ja-rakastettava/

http://www.sermones.fi/2008/08/raahen-valtakunnallisilla-kotiseutupaivilla-torstaina-puhunut-valtiosihteeri-raimo-sailas-patistaa-nostamaan-opetuksen-tasoa-%E2%80%93-kotiseutuidentiteetti-ja-palvelujen-tuottaminen-ovat-eri-asioita/

http://www.sermones.fi/2008/06/rakkaat-lapset-%E2%80%93-ulkomailta-adoptoidut-lahiryhmastaan-viitekehyksestaan-ja-kultuuristaan-revaistyt/

http://www.sermones.fi/2008/05/maatalousyrittajien-kouluttautumisesta-on-kaynnistettava-suuri-sivistyskeskustelu/

http://www.sermones.fi/2008/04/raahen-kauppakamarin-ammattikoulutuskonsortioesitys-lienee-pahasti-myohassa/

http://www.sermones.fi/2008/04/myos-suomen-romaniasiat-tulisi-hoitaa-integraatio-eli-kotouttamismallin-periaatteilla-palkkaisinko-romanin-opas-edustaa-suomalaisesta-integraatiomallista-poikkeavaa-linjaa/

http://www.sermones.fi/2008/03/maatalousyrittajien-koulutuksesta-tulisi-kaynnistaa-suuri-sivistyskeskustelu-%E2%80%93-eikohan-jo-riita-maanviljelijoiden-pitaminen-instrumentarium-vocalena-ja-maajussi-nimisina-hupikaluina/

ww.sermones.fi/2008/03/pienten-lukioiden-tulisi-esittaa-uusi-toimintasuunnitelma-ennen-kuin-keskittajat-ehtivat-sen-tehda/

http://www.sermones.fi/2008/03/raahe-kamppailee-ammattikorkeakoulunsa-kanssa-%E2%80%93-vain-kehittynyt-yhteiskunnallinen-ymparisto-varmistaa-koulutuksen-sailymisen/

http://www.sermones.fi/2008/02/raahelta-puuttuvat-koulutusajattelijat-%E2%80%93-oulun-etelaisessa-koulutusajattelua-vaikuttaisi-olevan-kalajokilaakson-koulutuskuntayhtyman-johtaja-heikki-yli-ollilla/

http://www.sermones.fi/2008/02/merikadun-ylaasteen-suunnittelussa-olisi-ollut-tarpeen-uudelleen-ajattelu/

http://www.sermones.fi/2008/02/ihmisen-vai-minka-puolella/

http://www.sermones.fi/2007/11/ihmettely-ja-kysymykset-eivat-anna-mahdollisuutta-ruveta-jumalaksi/

http://www.sermones.fi/2007/11/silmat-ovat-sielun-peili/

http://www.sermones.fi/2007/10/matematiikan-opetuksen-on-mentava-itseensa/

http://www.sermones.fi/2007/10/saiko-aadolf-istua-isan-sylissa/

http://www.sermones.fi/2007/09/nahkiaiset-%E2%80%93-die-schwarze-padagogik/

http://www.sermones.fi/2007/09/lukioissa-tulisi-olla-opiskelijoille-luokkatilojen-lisaksi-lukusalit/

http://www.sermones.fi/2007/09/kasvatuksellako-ei-ole-vaikutusta/

http://www.sermones.fi/2007/08/oliko-koulun-piha-portilta-alkaen-lapsellesi-lammin-syli/

http://www.sermones.fi/2007/07/lukion-opettajilla-on-myos-kasvatusvastuu/

http://www.sermones.fi/2007/06/kirjastot-ovat-osa-sivistysstrategiaa/

http://www.sermones.fi/2007/05/suomalaisten-taysistunto-kirja-kadessa/

http://www.sermones.fi/2007/05/raahe-seminarium-briljantti-verkko/

http://edu.raahe.fi/koulut/lukio/tapahtumat/kiina_japani.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.